The Secretary of Finance read my message, and on Monday the 28th I got an answer from one of his staff. Today I replied with a reference to the special fat edition of Annals of Nutrition and Metabolism, where much of the information on fat is revised.
Finansministern läste mitt meddelande, och måndagen den 28 fick jag ett svar av en av hans medhjälpare. Idag svarade jag med ett referat till specialnumret om fett på Annals of Nutrition and Metabolism, där mycket av uppfattning om fettets farlighet revideras. Jag la också in ett citat från dagets nummer av Aftonbladet. Du kan läsa citatet längst ner i posten.
Sain viime maanantaina vastauksen ministeri Kataisen avustajalta.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ
28.09.2009
Arvoisa Marianne Kuokkanen. Kiitos viestistäsi Valtiovarainministeriöön.
Arvonlisäverotuksessa sovellettavista verokannoista on säädetty Suomea sitovasti Euroopan yhteisöjen neuvoston arvonlisäverodirektiivissä (2006/112). Jäsenvaltioilla voi direktiivin mukaan olla yleisen verokannan lisäksi enintään kaksi alennettua verokantaa. Direktiivin III liitteen mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua verokantaa elintarvikkeiden myyntiin. Suomessa alennettuja verokantoja on sovellettu elintarvikkeisiin (17 %) sekä eräisiin lähinnä yhteiskunta- ja sosiaalipoliittisin perustein valittuihin hyödykkeisiin (8 %).
Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta on päätetty 17 prosentista 12 prosenttiin vuoden 2009 lokakuun alusta lukien. Samoin on päätetty, että elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentti korotetaan 13 prosenttiin vuoden 2010 heinäkuun alusta.
EU:n lainsäädäntö ei salli diskriminointia tuontielintarvikkeisiin nähden. Lisäksi yhteisölainsäädäntö edellyttää, että toisiaan korvaaviin kilpaileviin tuotteisiin ei sovelleta eri verokantoja. Terveysvaikutteisiin hyödykkeisiin ja niiden verokannan eriyttämiseen muista elintarvikkeista liittyy suuri riski alennuksen yhteisölainsäädännön mukaisuudesta johtuen siitä, että alennuksen piiriin kuuluvien hyödykeryhmien objektiivinen määrittely tavalla, joka ei syrjisi korvaavia kilpailevia tuotteita, on erittäin vaikeaa. Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, jonka tarkoitus ei ole ohjata kuluttajien käyttäytymistä. Useat arvonlisäverokannat lisäävät verohallinnon sekä yrittäjien hallinnollisia kustannuksia.
Suurin ongelma eriyttämisessä olisi elintarvikkeiden jakaminen terveysvaikutuksiltaan hyviin ja huonoihin, mistä eivät edes alan asiantuntijat ole yksimielisiä. Lisäksi käsitykset terveellisistä elintarvikkeista muuttuvat alati erilaisten keskenään joskus ristiriitaistenkin tutkimustulosten seurauksena. Joskus näiden tutkimustulosten johtopäätökset voivat olla keskenään vastakkaisia. Hyödykkeen terveyttä edistävät vaikutukset jollekin kuluttajaryhmälle ei välttämättä ole terveyttä edistävää tai on jopa haitallista jollekin toiselle kuluttajaryhmälle, mikä saattaisi kuluttajat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan.
Vihanneksia ja hedelmiä voidaan pitää hyvinä, mutta esimerkiksi vähärasvaisten ruokien suosiminen alemmalla verokannalla ei ole yksiselitteisen tarkoituksenmukaista. Oliiviöljy ja rypsiöljy ovat terveydelle tärkeitä, mutta täyttä rasvaa. Vähärasvainen jogurtti sisältää kalsiumia, proteiinia ja vitamiineja, mutta sokeria usein enemmän kuin virvoitusjuomat. Myös tuoreita vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, sieniä ja perunoita jatkojalostettaessa sekä sokeria, rasvaa ja muita lisäaineita lisättäessä niiden terveysvaikutukset heikkenevät.
Tutkimuksissa on lisäksi todettu, että hedelmien ja vihannesten kulutuksen lisääminen kasvattaa myös sokerien ja keksien kulutusta. Samalla kalan ja siipikarjan kulutus vähenee. Kasvissyöjät taas kuluttavat muita enemmän kermaa, voita ja juustoa.
Arvonlisäveron eriyttäminen terveysvaikutteisille elintarvikkeille toisi mukanaan myös muita määrittelyongelmia. Esimerkiksi, mikä tulisi olla terveysvaikutuksiltaan myönteisen ainesosan osuus tuotteen koostumuksessa, niin että se olisi oikeutettu lievempään verokohteluun? Miten se todettaisiin esim. tuontielintarvikkeista maahan tuonnin yhteydessä. Arvonlisäveron alennuksen rajaaminen tuoreisiin vihanneksiin, hedelmiin sekä marjoihin näyttäisi muita elintarvikkeita helpommalta, mutta niidenkin rajauksessa tulisi ongelmia jatkojalostuksen suhteen. Kuinka pitkälle sallittaisiin verotuen saamiseksi esimerkiksi niiden jatkokäsittelyä kuten lajittelua, pakkaamista, kuivaamista, pakastamista ja muuta säilömistä sekä jalostamista? Myöskään kaikkien kasvisten ja hedelmien ei voida katsoa olevan terveyttä edistäviä. Tämän johdosta niihinkin liittyisi edellä mainittu yhteisölainsäädännön tarkoittama toisiaan korvaavien samankaltaisten hyödykkeiden kilpailuasetelmaan vaikuttava ongelma.
Yhteenvetona voidaan todeta, että arvonlisäverotus on tukimuotona vaikeasti kohdennettavissa siten, että se edistäisi kuluttajien terveellisiä ruokatottumuksia. Sen käyttöä tähän tarkoitukseen rajoittaa myös Euroopan yhteisöjen arvonlisäverodirektiivi. Verotukena se on myös varsin kallis tukimuoto sen vaikuttavuuteen suhteutettuna. Sen vuoksi kuluttajien terveyden edistämiseksi tulisi harkita muita tehokkaampia toimenpiteitä, jotka edistävät kansalaisten terveitä elämäntapoja ja niitä tukevia palveluja, erityisesti terveellistä ruokaa koskevaa valistusta ja asennekasvatusta.
Hyvää jatkoa Jyrki Kataisen puolesta,
Viestin välitti:
Heini Sillanpää
Valtiovarainministeriö
heini.sillanpaa@vm.fi
09 160 32556
Tänään vastasin viestiin:
“Aftonbladet kirjoittaa tänään WHO:n tilaamasta, riippumattomien tutkijoiden kahden vuoden työstä, jonka tulokset julkaistiin syyskuussa Annals of Nutrition and Metabolism-lehdessä. Siinä todetaan että ravintosuositukset pitää uusia ja rasvat (lukuun ottamatta teollisia transrasvoja) päästää pannasta. Liitän mukaan yhden noista artikkeleista.
http://content.karger.com/ProdukteDB/produkte.asp?Aktion=Ausgabe&Ausgabe=250361&ProduktNr=223977
http://www.aftonbladet.se/nyheter/kolumnister/karinahlborg/article5884827.ab :
”Man får inte cancer för att man stoppar i sig fett”
Fett är inte farligt.
Mjölk och smör är inte heller farligt.
Nu kan vi en gång för alla sluta tramsa med lättmargarin.
Det är inte jag som säger att fett i sig och mättat fett i synnerhet varit utsatt för en enorm förtalskampanj som visar sig vara helt galen.
Det är Världshälsoorganisationen som låtit utföra en gigantisk utvärdering av de studier som gjorts av fett och de olika fetternas påverkan på oss.
Allt är fel
Och tänka sig: allt vad man har försökt tuta i oss är fel.
Man får inte hjärtattacker för att man dricker mjölk och äter smör.
Man får inte cancer för att man stoppar i sig fett av något slag.
Man går inte ens upp i vikt på grund av att man äter just fett av vilken sort som helst förutom industritransfetter.
Däremot kan fetma – inte övervikt, utan fetma – ställa till det i kroppen.
Hela genomgången av de stora studierna mynnar ut i att Livsmedelsverket inte har något stöd alls för sina fånigheter att barn ska äta lättmargarin och dricka lättmjölk och att vi ska ge fan i smör och steka i geggan som stavas Milda.
Eftersom debatten varit het och högljudd går jag nyfiket in på Livsmedelsverkets hemsida för att se hur de kommenterar denna faktiskt revolutionerande världsnyhet.
De säger inte flaska.
Inte ett ord om att den globala myndighet som de alltid sätter sin största tillit till nu daskar dem på fingrarna med en linjal som heter duga.”
Tässä pohjaa teille. Toivottavasti ette verota rasvoja vaan kaikkea muuta haitallista (esim. maissisiirappia), ja kiellätte teolliset transrasvat . Ruotsin Livsmedelsverket antaa sikäläiset ravintosuositukset terveelle väestölle.”
Lähetin tämän aiheisen viestin myös lääkärilleni ja diabeteshoitajalleni. Minulla ei siis ole diabetesta, vaan hän seuraa vain vointiani.
