ekebodesign blog

Even if the northernmost part of Finland had 2 inches of snow yesterday morning, it’s plain fall here. But in my heart it’s Xmas! Now they forecast more snow in Lapland…

Päivi, my neighbor, found this antique yarn swift/skein maker in a thrift store and gave it to me. This is the best equipment for winding yarn from a wheel bobbin that I’ve tested yet. I love it! It’s been a high tech model in days gone by, but some metal parts have fallen off the main axle. Had they been left, I would have had a counting device included. It would have snapped at certain intervals to notify me when a certain yardage/meterage would have been wound. Now the axle doesn’t reach the top toothed wheel, and the wheels don’t move. The device is called “knäpphärvel” in Swedish. I didn’t find any information in Finnish, maybe the knowledge has been lost during the last decades. Härva is skein and knäppa is snap. Snapping skeiner? It used to be called “härveli” in Finnish, but now that word means “gadget”, and the device is called “kerinpuu”.

600 meters (660 yds) / 100 g (3.5 oz) of variegated red merino, lace weight, yay!

I also got my Spindolyn in the mail. Now I have my first supported spindle to test out! There’s a video on the seller’s page to show how to use it. I already found some Shetland wool to test on the Spindolyn.

When I searhed for skeiners in Finnish, I found some museum pictures of Finnish support spindles, so now I know they’ve used them in Finland. The image captions didn’t know what they are and how they were used. They were very rough and clumsy looking, maybe the ones in heavy use didn’t survive.

I also got the super bargain flax fibres, that are originally meant for builders. The postage was nearly the same as the flax price, 1 kg total 15:40 euro, long, shining fibers. Now if someone could show me how to spin it! Search for linapellava, and you’ll find it.

Även om norra Lappland fick sin första snö, 5 cm, igår morse, är det bara höst här nere. Men i mitt hjärta råder julstämning! – Nu förespår de mer snö i Lappland…

Päivi, min granne, hittade denna antika härvel i återvinningscentralen och gav den till mej. Detta är det bästa i härvmakeriväg jag hittills har prövat på. Jag gillar den stort! Det har varit en high-techmodell i det förgångna, men en del små metalldelar har fallit av på vägen från huvudaxeln. Om de hade suttit kvar, hade jag också haft ett räkneverk. Det skulle ha knäppt med jämna mellanrum för att tala om för mej att ett visst varvtal/metertal hade vevats på härvan. Nu når axeln inte ned till tänderna på det övre hjulet, och hjulen rör sej inte. Apparaten heter knäpphärvel på svenska. Jag har inte hittat något finskt namn för den. Kanske kunskapen har försvunnit under gångna decennier. Härvel brukade heta härveli på finska, men nu har namnet övergått till att betyda “mojäng” och själva apparaten heter “kerinpuu”.

Garnet är rödmelerad merino, ca 600 g/100g.

Jag fick också min Spindolyn på posten. Nu har jag min första stödslända att pröva ut! Det finns en video på försäljarens sida som visar hur man använder Spindolyn. Jag har redan grävt fram lite shetlandsull att pröva den med.

Då jag letade efter härvlar på finska på nätet, hittade jag några museibilder med finska stödspindlar, så nu vet jag att de har använts i Finland. Bildtexterna visste inte vad de är och hur de användes. De var klumpiga och grova; kanske de som användes mycket inte överlevde.

Jag fick också superbilligt lin från en byggbutik på nätet. Postavgiften var nästan lika stor som priset på ett kilo lin. Totalt kostade kalaset 15,40 euro för långa, glänsande fibrer. Bara någon nu kunde visa hur de ska spinnas! Leta efter linapellava så hittar du nätbutiken.

Vaikka pohjois-Lappi saikin jo 5 cm lunta, ja lisää on luvassa, täällä etelässä on syksy. Mutta sydämessäni on joulutunnelma!

Naapurini Päivi löysi kierrätyskeskuksesta “härvelin” eli kerinpuun ja lahjoitti sen minulle. Tämä on tähän asti paras kokeilemani vyyhdintekolaite. Minulla on ennestään kolme modernia versiota ja viipsinpuu. Pidän tästä kovasti! Se on entisinä aikoina ollut high-techversio, mutta aikojen saatossa pikkuisia metalliosia on pudonnut pois pääakselista. Mikäli ne olisivat paikallaan, minulla olisi kierroslaskija käytössä. Se olisi näpäyttänyt määrävälein, jolloin olisin tiennyt että tietty kierros/metrimäärä lankaa olisi vyyhdillä. Nyt akseli ei yllä ylemmän pyörän hampaisiin ja pyörät eivät pyöri. Laitteen nimi ruotsiksi on “knäpphärvel” eli näpäyshärveli. Suomeksi en löytänyt mitään tietoa netistä, ehkäpä tieto on kadonnut vuosikymmenten saatossa. Härva on vyyhti ja knäppa on näpäyttää. Laitetta sanottiin ennen Suomessa härveliksi , mutta sana on myöhemmin alkanut tarkoittaa “vekotinta”, ja laite on nykyisin kerinpuu.

Vyyhdillä on noin 600 m/100 g moniväristä punaista merinoa. Pitsilankaa, hiphei!

Sain myös postissa tuetun värttinän, Spindolynin. Nyt pitää testata! Myyjän sivulla on video josta näkee miten sitä käytetään. Löysin jo vähän shetlannin villaa testejä varten.

Kun etsin kerinpuita netistä suomeksi, löysin muutaman museokuvan vanhoista tuetuista värttinöistä. Kuvatekstit eivät tienneet tarkalleen mitä ne ovat ja miten niitä on käytetty. Nyt sitten tiedän että sellaisia on käytetty Suomessa. Ne olivat karkean ja kömpelön näköisiä. Ehkä käytetyimmät eivät ole selvinneet aikojen kuluessa.

Sain myös superhalpaa pellavaa Linapellavan nettikaupasta. Postimaksu kilosta oli melkein saman verran kun pellavien hinta. Kilo tuli maksamaan yhteensä 15,40 euroa. Pitkiä, kiiltäviä kuituja, nam! Kun joku voisi näyttää miten niitä kehrätään…

The pictures in the previous post were taken around midnight. The rash got worse in the morning, and I decided to show it to the doctor. This is the inside of my right foot this noon.

Jag tog bilderna i den tidigare postningen runt midnatt. I morse var utslagen värre, och jag beslöt visa upp dem för doktorn. Detta är insidan av min högra fot runt middag idag.

Otin aiemman postauksen kuvat puoliltaöin. Aamulla ihottuma oli pahentunut, ja päätin näyttää sen lääkärille. Tämä on oikean jalkani sisäpuoli tänään puolilta päivin.

The doctor ruled out Herpes and other diseases, and came to the conclusion that it’s a local irritation. I had the socks with me to the doctor. It’s a pair of superwash wool/nylon socks I had knitted more than a year ago, that have been washed several times together with my other socks. The only new thing is that yesterday was the first time I wore them on my bare feet. If the problem would have lied with the washing agent, I would have gotten rash from my other socks, my lingerie and other clothes. That never happened. The most likely problem is the dye in Novita Nalle Colori, red variegated DK yarn. It seems I never took a photo of the socks in question.

Here’s a picture of the back of my right ankle this noon.

Läkaren stängde bort Ros (Herpes) och andra sjukdomar, och kom till slutsatsen att detta är en lokal irritation. Jag hade sockorna med mej till hälsovårdscentralen.  Det är ett par sockor i Superwash ull/nylon som jag stickade för mer än ett år sedan, och som har tvättats många gånger tillsammans med annan tvätt. Det enda nya som hände igår var att jag hade sockorna på bara fötter. Om utslagen hade kommit av tvättmedlet, skulle jag ha utslag på andra ställen också. Det har jag inte haft. Den sannolikaste orsaken till utslagen är färgerna i Novita Nalle Colori, färg rödmelerad. Det ser ut som om sockorna aldrig blivit plåtade.

Här en bild av baksidan av min vrist kring middag idag.

Lääkäri sulki pois ruusun ja muut sairaudet. Hän päätteli että tässä on kysymys paikallisesta ärsytysreaktiosta. Otin sukat mukaani terveyskeskukseen. Neuloin ne yli vuosi sitten kotimaisesta, konepestävästä villa/nailonlangasta, ja ne on pesty monesti muun pyykin seassa. Ainoa muuttunut asia on että eilen pidin sukkia paljaissa jaloissani. Jos ihottuma olisi johtunut pesuaineesta, minulla olisi sitä muuallakin. Ei ole ollut. Todennäköisin syy on Novita Nalle Colorin punainen väriaine. Näyttää siltä, että en ole kuvannut näitä sukkia.

Tässä vielä oikean nilkkani takaosa tänään puolilta päivin.

This post is only in Finnish.

Denna post är endast på finska.

Kokeilimme tihennettyä tapaamisaikataulua kesän ajan. Nyt on kesä lopussa ja Vaakahuone suljettu, joten on aika kerätä mielipiteitänne tapaamisten jatkosta. Kuten muistatte, keväällä tapasimme jokaisen kuukauden toinen lauantai ja viimeinen keskiviikko. Yleisön pyynnöstä aikataulua muutettiin koeluontoisesti kesän ajaksi, ja tapaamisia on ollut joka viikko. Olen kuullut yhdestä tapaamisesta, jossa kaksi henkilöä tuli Vaakahuoneelle eivätkä löytäneet toisiaan. Muuten on jokaiseen tapaamiseen ilmeisesti riittänyt kävijöitä. Syksyllä osanotto luultavasti taas lisääntyy, kun kesän muut houkutukset jäävät pois.

Laitoin tuonne sivupalkkiin äänestyssivun, jonne turkulaiset saavat käydä merkitsemässä äänensä. Laitan kaikille salasanan sähköpostitse. Ellet ole saanut sellaista, kirjoita tänne kommentti, niin lähetän sen.

Kerro siis, miten haluat järjestää tapaamisajat! Äänestys päättyy ensi sunnuntaina klo 24.

Today is the last Saturday in August. That means the end of the cottage season on the Finnish coast. It’s celebrated with bonfires, if the weather has been rainy enough. During old times, people lit fires to tell about enemies approaching from the sea. A chain of fires was set up along the coastline.

Earlier today, I gave the finished headband (Panta in Finnish) to the Husky owner, Päivi, as thanks for the hair that she had given me last spring. I had spun the husky with wool to get a warm, worsted weight 3-ply yarn. I found the Panta instructions on the net in two places. It took me less than 3 hours to knit the Panta, and much longer to card, spin and most of all, pick out the guard hairs.

In the evening I went to my nearest Ancient Fires place to celebrate the end of Summer. There had been a jazz ensemble playing earlier, and when I got there, a band playing ancient style music started their performance. I liked the music. The fire lighting took some time, but finally, with the aid of some gasolene, they managed to light the bonfire. I spent the evening with my new neighbors.

Idag är den sista lördagen i Augusti. Det betyder slutet på sommarstugsäsongen. Det firas med brasor om vädret har varit tillräckligt regnigt och ingen varning för skogsbrand råder. Under gångna tider fanns kedjor av vårdkasar, som skulle tändas om fiender sågs komma från havet, längs de finska kusterna.

Tidigare på dagen gav jag det färdigstickade pannbandet (Panta på finska) till huskyägaren Päivi som tack för att hon hade givit mej vårhåret från sin hund. Jag hade spunnit det till ett tjockt 3-trådigt garn tillsammans med fårull. Panta-beskrivningen fanns på nätet på två olika ställen. Själva stickningen tog mindre än tre timmar, men förberedelserna mycket längre, med kardning, spinning och i synnerhet bortplockning av täckhår.

På kvällen gick jag till närmaste festplats för att fira sommarens slut. Tidigare hade en jazzensemble spelat, och då jag kom fram satte ett band med gamla instrument igång. Jag gillade musiken. Brasan tog en god stund att tända, men till slut, med hjälp av en hel del bensin, lyckades tändningen. Jag firade kvällen med mina nya grannar.

Tänään on elokuun viimeinen lauantai. Se tarkoittaa mökkikauden loppua Suomen rannikkoalueella. Sitä juhlistetaan viettämällä Muinaistulien yötä, ja polttamalla kokkoja mikäli ei ole metsäpalovaroitusta. Muinaisina aikoina Suomen rannikoille oli rakennettu vartiovuorien ketju, joilla poltettiin merkkitulia, vainovalkeita, jos vihollisen nähtiin lähestyvän mereltä.

Aiemmin tänään annoin huskyn omistajalle, Päiville, neulomani pannan kiitokseksi huskyn aluskarvoista jotka hän oli keväällää antanut minulle. Olin kehrännyt huskyn karvaa ja villaa yhteen paksuhkoksi, kolmesäikeiseksi langaksi. Löysin Pantaohjeen netistä kahdesta paikasta. Hauskaa, että koko maailma neuloo Pantaa. Minulla kesti alle kolme tuntia neuloa panta, mutta paljon kauemmin karstata, kehrätä ja varsinkin nyppiä peitekarvat pois.

Illalla menin lähimpään juhlapaikkaan viettämään kesäkauden päättymistä. Aiemmin siellä esiintynyt jazzyhtye, ja kun saavuin paikalle, muinaismusiikkiyhtye oli aloittamassa esitystään.  Pidin musiikista. Kokon sytyttäminen vei jonkin aikaa, mutta lopuksi, ja bensiinin avulla, se sitten syttyi. Vietin hauskan illan uusien naapureideni kanssa.

Remember my summer tee Vera? You can knit her as a long-sleeved version for the fall and winter, using wool or wool-blend yarn. If you click on the link, you will get all the posts on Vera, starting from the most recent. You can see me wearing the Vera i, the pink tee in the top middle of the meeting picture at the end of April.

http://ekebodesign.eu/blog/index.php/category/vera/

Minns du min sommarblus, Vera? Du kan sticka henne som en långärmad version till höst och vinter, genom att byta ut garnet till ull eller ullblandning. Klicka på länken, så ser du alla meddelanden som handlar om Vera, de nyaste först. Jag finns på mötesbilden från slutet av april, iklädd rosa Vera, högst upp i mitten.

http://ekebodesign.eu/blog/index.php/category/vera/

Muistatko kesäpuseroni, Veran? Voit neuloa hänet pitkähihaisena versiona syksyksi ja talveksi vaihtamalla langan villaan tai villasekoitteeseen. Klikkaa linkkiä, niin näet kaikki Veraa käsittelevät viestini, uusimmat ensin. Esiinnyn huhtikuun lopun kokouskuvassa Vera ylläni, vaalean punainen pusero ylhäällä keskellä seisomassa.

http://ekebodesign.eu/blog/index.php/category/vera/

I have a ton of yarn, or at least a third of a ton. Most of it is my personal yarn stash. I’m trying not to buy more yarn. Spinning is allowed and OK, because yarn that’s finished usually gets knitted up very soon. Here’s an example of a legal yarn, 50 % husky and 50 % wool, spun by myself.

Jag har ett ton garn, eller en tredjedels ton i alla fall. Det mesta är mitt personliga förråd. Jag försöker låta bli att köpa mer garn. Spinning är tillåtet och OK, då garnet jag gör klart vanligvis stickas till något i rask takt. Här är ett exempel på ett lagligt garn, 50 % husky och 50 % ull som jag spunnit själv.

Minulla on tonni lankaa, tai ainakin kolmasosa. Suurin osa on henkilökohtaista varastoani. Pyrin välttämään lankojen ostamista. Kehruu on sallittua ja OK, sillä lanka jonka saan valmiiksi yleensä päätyy heti puikoille. Tässä on esimerkki laillisesta langasta, 50 % huskyä ja 50 % villaa jonka olen kehrännyt itse.

I treaded on dangerous ground last Saturday, as I went to check out our newest LYS in Turku, Lankabaari (the yarn bar). They had lovely things like bag handles, buttons, Rowan, Debbie Bliss and Louisa Harding yarns, felting wool and unspun from Pirtin Kehräämö among other things that I can’t remember now.

I came out with 600 grams (21 oz) of unspun wool and the excuse that it’s not yarn. Hmmm…they didn’t have more.

It’s a lovely place with sofas to sit in, very unusual for a Finnish yarn shop.

I’m planning to knit a cardigan from the unspun.

Jag gick på farlig terräng i lördags, då jag före stickmötet skulle gå för att se på vår nya garnaffär, Lankabaari (garnbaren). De hade allt möjligt härligt, som väskhandtag, knappar, garn från Rowan, Debbie Bliss och Louisa Harding bland andra. Colinette har leveranssvårigheter. De hade också tovningsull och förgarn från Pirtin Kehräämö och annat som jag inte nu kan minnas.

Jag kom ut ur affären med 600 g rosa förgarn som jag tänker sticka en kofta av. Det är ju inte garn! Hmmm…det var allt de hade av det rosa förgarnet.

Stället är härligt, med soffor som man får sitta i och sticka, synnerligen ovanligt för en finsk garnaffär.

Astuin vaaralliselle maaperälle lauantaina ennen tapaamistamme. Menin tutustumaan Lankabaariin. Siellä oli kaikkea ihanaa alkaen kassin kahvoista ja napeista, myös Rowanin, Debbie Blissin ja Louisa Hardingin lankoja (nettikauppa on nurin kun haluan tarkistaa asian) sekä Pirtin Kehräämön huovutusvillaa ja hahtuvaa. Lisäksi kaikkea muuta mitä en nyt muista.

Tulin ulos kaupasta kainalossani 600 g marjapuuron punaista hahtuvaa, josta ajattelin neuloa villatakin. Verukkeeni on se, että hahtuva ei ole lankaa. Hmmm…ostin kaikki mitä näin tuota väriä.

Paikka on ihana, sillä siellä on ihanien lankojen lisäksi sohvat joissa voi ja saa istua neulomassa.

Last week I sinned some more. I received two packets on the same day, one with the Cast off book by the Yarn harlot, and one with lovely Canadian tops of merino and tussah silk.

Förra veckan syndade jag lite mer. Jag tog emot två paket samma dag, ett med boken Cast off av Yarn harlot, och ett med underbar kanadensisk merino/vildsilkestop.

Viime viikolla tein lisää syntiä. Sain kaksi pakettia samana päivänä, yhdessä oli Yarn harlotin kirja Cast off ja toisessa ihanaa kanadalaista merino/villisilkkitopsia.

I’ve finally finished the self designed shawl that I’ve been knitting on for ages. This will be published in my web shop in the near future (that’s when I’ve written the instruction).

Jag har äntligen fått sjalen klar som jag har stickat i evigheter. Den kommer att publiceras snart i min nätbutik, dvs. då jag har hunnit skriva beskrivningen.

Olen lopultakin saanut valmiiksi huivin jota olen neulonut ikuisuuden. Julkaisen sen piakkoin nettikaupassani, eli kunhan olen ehtinyt kirjoittaa ohjeen.

We had one of our meetings in Turku/Åbo on Saturday. Eight people showed up, and one little girl. The weather was nice, not too hot, the food and drink was good and the company excellent! As usual, we discussed everything you could think of.

Vi hade möte i Åbo på lördag. Åtta vuxna och en liten tös dök upp. Vädret var utmärkt, inte alltför hett, maten och drycken bra och sällskapet utmärkt! Vi pratade som vanligt om allt mellan himmel och jord.

Meillä oli Turun tapaaminen lauantaina. Kahdeksan aikuista ja pikkutyttö saapuivat paikalle. Sää oli loistava, ei liian kuuma, ruoka ja juoma hyvää ja seura erinomaista! Puhuimme tavalliseen tapaamme kaikesta mahdollisesta.

Good news: the younger cat is eating again and the older (red collar) took a long walk, partly run, yesterday. What a relief!

Goda nyheter: den yngre katten äter igen och den äldre (röd sele) tog en lång promenad, delvis springande, igår. Vilken lättnad!

Hyviä uutisia: nuorempi kissa syö taas ja vanhempi (punaiset valjaat) teki eilen pitkän kävelylenkin, osittain juosten. Mikä helpotus!

*******

I’ll show you what I spun during the silence. I tested a variegated red merino fiber from Germany on my spindle. I’d like to knit a skirt from it. But it might be a tad soft for that, and felt. Oh well, I love the colors and may have to rethink the idea.

Jag har spunnit under tystnaden. Jag prövade spinna litet flerfärgad tysk röd merino på sländan. Jag skulle gärna sticka en lång kjol med garnet. Men det är kanske litet i mjukaste laget för det och kanske filtar sej. Nåväl, jag gillar färgerna och behöver kanske tänka om.

Olen kehrännyt blogihiljaisuuden aikana. Kokeilin kehrätä vähän moniväristä, punaista, saksalaista merinoa värttinällä. Neuloisin mielelläni siitä pitkän hameen. Mutta kuitu on ehkä liian pehmeää ja huopuvaa siihen tarkoitukseen. Pidän väreistä ja joudun ehkä miettimään hanketta uudestaan.

Then I spun some blue singles from the German “non-felting” wool. As I planned to visit my cousin’s widow Hilkka, I decided to spin her sock yarn. She likes worsted weight yarn, and I went on planning what to make for her as I spun the singles. Then I remembered the husky and wool that I had carded in May. The result was a yarn with 2 plies of variegated blue wool and one ply of husky and wool. That ply was thinner than the blue plies. Then I plied them all together. Hilkka got two balls of 50 g / 100 m yarn in each, which would be sufficient for a pair of warm bed socks for her.

Sedan spann jag lite blått entrådigt av den tyska “filtfria” ullen. Eftersom jag tänkte besöka min kusins änka, Hilkka, beslöt jag spinna henne ett sockgarn. Hon tycker om lite tjockare garn, och jag planerade vad jag skulle göra medan jag spann det entrådiga. Sedan kom jag ihåg husky- och ullblandningen som jag hade kardat i maj. Resultatet blev ett garn med två trådar melerad blå ull och en tråd vit husky och ull. Den vita tråden var tunnare än de blå trådarna. Sedan tvinnade jag ihop dem. Hilkka fick två nystan á 50 g / 100 m, vilket borde räcka till ett par varma bäddsockor till henne.

Sitten kehräsin vähän yksisäikeistä sinistä saksalaisesta “huopumattomasta” villasta. Koska olin menossa serkkuni lesken, Hilkan luo, päätin kehrätä hänelle sukkalangan. Hän pitää hieman paksummasta langasta tyyliin 7 veljestä, ja suunnittelin samalla kuin kehräsin, millainen lanka hänelle tulisi. Muistin toukokuussa käsin karstaamani huskyn ja villan lepereet. Hilkka sai sitten kolmisäikeisen langan jossa yksi säie oli muita ohuempi ja siinä oli huskya ja villaa, muut säikeet olivat sinistä villaa. Kaksi 50 g / 100 m kerää pitäisi riittää lämpimiin unisukkiin.

There were some blue singles left, and I spun some more, and plied them together for a 2-ply sock yarn for myself. The result is around DK weight / light worsted. I started a pair of toe up socks from that yarn.

Det blev kvar av det blåa entrådiga och jag spann lite mer, och tvinnade ihop dem till ett tvåtrådigt garn till mej själv. Jag har börjat sticka ett par sockor från tån och upp.

Sinistä yksisäikeistä jäi jäljelle, ja kehräsin sitä vähän lisää. Sitten kertasin ne kaksisäikeiseksi sukkalangaksi itselleni. Olen aloittanut sukat varpaista ylöspäin.

I’ve also started to spin up the rest of the hand carded husky clouds. Here’s a sneak peek of the singles.

Jag har också börjat spinna resten av den handkardade husky-ullblandningen. Här en titt på det entrådiga.

Olen myös aloittanut loppujen käsin karstattujen husky-villalepereiden kehruun. Tässä vilaus yksisäikeisestä.

This summer has been challenging. After getting myself a new laptop and doing the work that had piled up, I felt completely exhausted and made a 4-day trip to meet my relatives and finally have a mini holiday.

I came home all full of energy. The weather had become hot. I had to take a shower as soon as I arrived home. The older cat, Kauno, soon 15 years old, came to me when I dried myself, as always, but he was in a miserable state: he could only walk for 1-2 meters, then hurt and sat or lied down. I couldn’t take him into my lap as usual, but had to be super gentle to him. I cried. I decided to watch and find out where the problem was. It was afternoon, and I had no idea of any vet who would be available. Our nearest one is kind of rough on cats; apparently she is more used to cows and horses. I didn’t want my dear cat to be put down at once, so hoped for the best. The next day the cat was much better, and the following morning he already let me touch him everywhere. But on that evening, when the younger cat had spent the whole hot day outdoors, Kauno was hurting and crying out loud. I lost my night’s sleep and the next morning, Friday, I set out to find a vet. My closest had a replacement with her hands full of work, but she promised to give me a pain killer if I couldn’t find any help elsewhere. I tried the Turku city vet station, where we had been on Wednesday evening to cure the neighbor’s dog’s snake bite. No luck there, either. But then I found a vet between us and Turku, in the city of Kaarina, that was available. This vet examined the cat thoroughly, and to my surprise the cat didn’t protest at all. Then he had to show how he walked, and that was really bad after all the examination. The whole rear end swayed in an uncontrolled manner, and the vet concluded that the problem is in the spine. The left back leg was also hurting.

The vet gave a corticosteroid injection that should work for 4 weeks, which would give the cat time to cure if possible, or time for us to say goodbye. I bought vitamins and tasty food for the cat and decided to concentrate on him for the next weeks. We also walk outside together. But now the neigbors have brought their two cats here, and today the cats were near a fight.

As I worried about the older cat, it escaped me that the younger had fallen ill. After he had slept indoors all Friday and Saturday, I noticed he was in a sad state too, and started to feed him water by force. He wouldn’t eat or drink and showed symptoms of drying. He still sleeps, but changes place and today he also slept on the stairs, where he could see what’s going on outside the house.

So here I am, taking care of sick cats and also a pause in my knitting and spinning, because of symptoms of Carpal Tunnel Syndrome. I started the Mystery Stole 3 and kept up with the clues until Clue 5, when I had to stop knitting. Now I’m workin on Chart H/Clue 5, very slowly, and haven’t taken a picture since Clue 1.

My neigbors downstairs moved out end of July, and I spun a sock yarn for their two kids, and knitted socks for them. I already published the girlie socks that Antonia received for her 7th birthday, but here I show you the spindle spun yarn and socks that her little brother Elmer got from me. They both also got a small bit of wool, so they could see where the socks came from. I wish them a happy life in their new house that they built.

Sommaren har varit en utmaning. Efter att jag hade skaffat en ny laptop och gjort jobben som låg på hög, kände jag mej totalt slutkörd och reste till mina släktingar i fyra dagar för en sen minisemester.

Jag kom hem full av energi. Vädret hade blivit hett, så jag måste duscha så fort jag kom hem. Min äldre katt Kauno brukar alltid sitta med mej då jag torkar mej efter dusch. Nu var han i ett eländigt skick. Han orkade bara gå en eller två meter och måste sedan sätta eller lägga sej. Ryggen var svank. Jag kunde inte ta honom i famnen som vanligt, utan måste vara extra försiktig. Jag grät. Men sen beslöt jag att följa med och försöka ringa in problemet. Det var eftermiddag, och ingen veterinär tog emot enligt vad jag kände till. Vår närmaste veterinär är rätt hårdhänt med katter, hon är troligtvis mer hemmastadd bland hästar och kossor. Jag ville inte att min kära katt skulle bli dödsdömd på fläcken, så jag beslöt att vänta och hoppas på det bästa. Nästa dag var han mycket bättre, följande morgon likaså (och nu vill han i famnen). Torsdag kväll, då den yngre katten Toope valt att stanna ute hela heta dagen, blev situationen mycket värre. Kauno skrek i högan sky och ville genast bort om jag andades då han satt i min famn. Jag tappade nattsömnen, och genast på fredag morgon satte jag igång med att ringa runt i jakt på veterinär. Min närmaste hade en vänlig vikarie som hade hela dagen bokad, men som lovade ge mej värkmedel om jag inte hittade hjälp någon annanstans. Hund- och kattveterinären i Åbo, där vi var med grannens ormbitna hund på onsdagskvällen, hade också fullt upp. Men sedan hittade jag en veterinärstation i S:t Karins, som ligger mitt emellan oss och Åbo, där de genast kunde ta emot. Denna kvinnliga veterinär gjorde en noggrann undersökning utan att ett knyst hördes från katten. Sedan skulle han visa hur han gick. Efter allt vridande gick han uselt, hela bakändan vinglade redlöst av och an på varje steg, och ryggen var svank värre. Problemet tycks ligga mitt i ryggraden, men också det vänstra bakbenet är dåligt.

Sedan fick han en kortisoninjektion, och den tycktes ta omedelbart. 10 minuter senare suckade katten och slappnade av. Nu har den fyra veckor tid att antingen bli bättre eller värre. Vi får hoppas på det bästa, men vi fick också tid att ta farväl om det behövs. Katten har fått nya vitaminer och godismat för att den ska få det så bra som möjligt. Jag tänker koncentrera mej på den de närmaste veckorna. Vi går ute i sele om ingen annan finns där. Grannen hämtade sina två katter hit nu och idag var det redan nära slagsmål.

Medan jag oroade mej för den äldre katten, märkte jag inte att den yngre också hade blivit sjuk. Efter att han hade sovit inne fredag och lördag, började jag undra varför han varken vill ut eller äta och dricka. Han visade symtom på torka. Jag har tvångsmatat vatten åt honom, och nu byter han i alla fall sovplats. Idag sov han i trappan och kunde titta ut på gården.

Här är jag alltså nu, tar hand om två sjuka gamla katter och tar en paus i handarbetet också, då mina nerver tycks ha kommit i kläm igen (Canalis Carpis). Jag började sticka på Mystery Stole 3 och hölls med i cluerna tills Clue5, då jag måste sluta sticka och spinna. Nu jobbar jag med Clue5/diagram H, mycket långsamt, och har inte fotograferat sedan Clue 1.

Mina grannar i nedre våningen flyttade ut i slutet av juli, och jag spann sockgarn på slända till deras barn och stickade sedan sockor. Jag har redan visat flicksockorna som Antonia fick på sin 7-årsdag, men nu visar jag Elmers sockgarn och sockor. Elmer är Antonias lillebror. De fick också var sin ulltuss, så att de kunde se varifrån jag hade gått till sockorna. Jag önskar dem ett riktigt bra liv i sin nya villa som familjen nyss byggt klar.

Tämä kesä on ollut vaikea (vihaan sanaa “haasteellinen”, koska sillä vain yritetään väistellä sanoja “vaikea” tai “ongelmallinen”, kosmetiikkaa kaikki tyynni!). Saatuani uuden läppärin ja tehtyäni kaikki kertyneet työt, olin aivan puhki ja loman tarpeessa, joten lähdin sukuloimaan ja viettämään myöhästynyttä minilomaa.

Palasin kotiin tarmoa täynnä. Sää oli muuttunut helteiseksi, joten heti kotiuduttuani halusin suihkuun. Vanhempi kissani Kauno, 15 v., tulee aina odottamaan syliin pääsyä kuivatusvaiheessa. Mutta missä kunnossa: Hyvin kivulloisena, jaksoi kävellä metrin pari, piti istua tai asettua makuulle. Selkä pahasti notkolla! En voinut ottaa häntä syliin tavalliseen tapaan, vaan minun piti olla erittäin varovainen. Minulta pääsi itku! Suurin pelkoni on jo jonkin aikaa ollut että Kaunolle tapahtuu jotain ja joudun luopumaan hänestä. Päätin seurata hänen vointiaan ja yrittää selvittää mistä on kyse. Oli iltapäivä enkä tiennyt eläinlääkäriä joka ottaisi vastaan. Lähin eläinlääkärimme on melko ronskiotteinen kissoja kohtaan, ilmeisesti hän on kotonaan hevosten ja lehmien seurassa. En halunnut kissalleni heti kuolemantuomiota. Seuraavana päivänä kissa voi huomattavasti paremmin mutta oli vielä arka. Torstaiaamuna häneen sai jo koskea kaikkialle. Torstaina toinen kissani jäi ulos koko hellepäiväksi ja palasi vasta illalla. Illalla Kauno oli hyvin kivulloinen, hän huusi jos hengitin hänen ollessaan sylissäni, ja pyrki äkkiä pois. Menetin yöunet, ja heti seuraavana aamuna aloin etsiä eläinlääkäriä. Vakioeläinlääkärilläni olikin sijainen, jolla oli kädet täynnä töitä, mutta hän lupasi kuitenkin antaa minulle särkylääkettä ellen löydä apua muualta. Seuraava yritys oli Turun pieneläinklinikka, jossa olimme olleet naapurin koiran kanssa keskiviikkona kyyn puremaa hoitamassa. Täyttä sielläkin. Onneksi Kaarinassa oli tilaa ja pääsimme sinne heti. Eläinlääkäritär tutki Kaunon perusteellisesti, väänsi ja veivasi. Kissa ei inahtanutkaan eikä ilmaissut hermostumista. Hän saikin kiitosta eläinlääkäriltä, hyvin hoidettu ja sympaattinen katti! Ikäisekseen muuten erittäin hyvässä kunnossa, mutta vika näytti olevan selkärangassa ja hermoperäinen. Lisäksi vasen lonkka oli kipeä.

Kauno sai kortisoniruiskeen, jonka pitäisi poistaa kivut neljäksi viikoksi. 10 minuutin kuluttua kissa huokaisi syvään ja rentoutui. Saimme neljä viikkoa aikaa parantaa tai hyvästellä hänet. Hankin vitamiineja ja herkkuruokia ja päätin keskittyä häneen seuraavina viikkoina. Kävelemme nyt ulkona valjaissa kun ei ole muita. Tosin uudet naapurit toivat juuri kaksi kissaa tänne, ja tappelu oli heti lähellä.

Kun hätäilin vanhemman kissan takia, minulta jäi huomaamatta että nuorempikin sairastui (ne oli tarkoitus rokottaa tällä viikolla). Kissan nukuttua sisällä kaksi päivää, huomasin sen olevan heikossa kunnossa, kuivunut, syömätön ja juomaton. Aloin juottaa vettä lääkeruiskulla. Hän nukkuu vieläkin, hänellä on kuumetta, mutta tänään hän nukkui jo portaissa ja katseli elämän menoa ikkunasta.

Tässä siis olen, hoitamassa kahta vanhaa sairasta kissaa ja pitämässä taukoa käsitöistä hermopinteen takia. Aloitin Mystery Stole 3:n muiden mukana ja pysyin mukana nelosvihjeeseen asti. Viitosvihjettä en voinut matkan takia tulostaa ajallaan. Nyt neulon viitosvihjeen kaaviota H hitaaseen tahtiin, neulonta keskeytyy aina kun Kauno tahtoo syliin. En ole kuvannut mysteeriä vihjeen 1 jälkeen.

Alakerran naapurit muuttivat pois heinäkuun loppupuolella. Kehräsin värttinällä lankaa heidän kahden lapsensa sukiksi ja neuloin sukat. Olen jo näyttänyt tytön sukat, jotka Antonia sai 7-vuotis syntymäpäiväksi. Nyt näytän mitä pikkuveli Elmer sai minulta. Kumpikin sai myös pikku nyssäkän villaa jotta he näkisivät mistä sukat tulivat (olin kyllä kehrännyt pihalla ja näyttänyt heille). Toivotan heille hyvää jatkoa perheen uudessa omakotitalossa.