Cat story, katthistoria, kissajuttua
My younger cat, Toope, 12, stayed outdoors in the rain yesterday. Cats hate water. At 10 pm he finally came home, wet all over with a thick clay panel on his back and left side. He seems to have been hurt in some way, but he let me wash him with a wet bath towel. No blood is visible. His fur coat is still very dirty and he doesn’t wash it, nor does the other cat. He eats and sleeps and tonight he wanted to go out. He lets me feel his tummy and back without complaints, but I can see all isn’t quite okay. If he just could talk!
It’s tick season. I’ve already picked some ticks off him. This one was in such a good place that I just had to take a picture. There’s another, smaller, in the fur on his neck. I’ll take them off when he comes home for the night. It’s going to be a cold night with frost.
Min yngre katt, Toope, 12 år, hölls ute i regnet igår. Kattor avskyr vatten. Klockan tio på kvällen kom han äntligen hem, genomblöt och med ett tjockt skikt lera över ryggen och vänstra sidan. Han ser ut att ha skadats på något sätt, men han lät mej tvätta ryggen med en våt badhandduk. Inget blod syns till. Hans päls är fortfarande mycket smutsig och han tvättar den inte, inte heller den andra katten gör det. Han äter och sover och nu ikväll ville han gå ut igen. Han låter mej undersöka magen och ryggen utan att klaga, men jag kan se att allt inte står rätt till. Bara han kunde tala!
Det är fästingsäsong. Jag har redan plockat bort några fästingar från honom. Denna var så bra placerad att jag måste ta en bild. Det finns en till, en mindre, inne i nackpälsen. Jag ska ta bort dem då han kommer hem till natten. Det kommer att bli en frostnatt.
Nuorempi kissani, Toope 12 v., jäi ulos sateeseen eilen. Kissat inhoavat vettä. Iltakymmeneltä hän lopulta tuli kotiin, läpimärkänä ja paksu savikerros selässä ja vasemmassa kyljessä. Hän näyttää loukkaantuneen jollain tavoin, mutta antoi kuitenkin minun pestä hänet märällä kylpypyyhkeellä. Verta ei näy. Turkki on vielä erittäin likainen eikä hän pese sitä, eikä toinenkaan kissa tee sitä. Hän syö ja nukkuu ja tänä iltana hän halusi taas ulos. Hän antaa tutkia vatsaa ja selkää ilman vastalauseita, mutta näen ettei kaikki ole kohdallaan. Kunpa hän osaisi puhua!
Nyt on punkkiaika. Olen jo ottanut hänestä muutaman punkin, ensimmäisen jo maaliskuussa. Tämä oli niin näkyvällä paikalla että siitä oli pakko ottaa kuva. Hänessä on toinenkin, pieni punkki niskakarvojen seassa. Otan ne pois kun hän tulee sisään yöksi. Ensi yöstä on tulossa hallayö.
